Paimion Vihreät kannattavat Turun seudun vihreiden ehdottamaa rakennemallia, jossa pääosa uudesta asutuksesta ohjataan raiteiden varrelle. Uudisrakentamisen olemassaoleviin kaupunkikeskuksiin ja Turku-Salo -radan varrelle kehittää Varsinais-Suomen asumista ja liikkumista kestävämpään suuntaan.
“Paimiolle rakennemalli tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Meillä voidaan yhdistää luonnonrauha ja ympäristöystävällinen liikkuminen”, sanoo Paimion Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Saska Tuomasjukka.
Turun seudulle esitetyistä vaihtoehdoista alueen vihreät haluavat yhdistää parhaat puolet. Turun ja Kaarinan keskustojen tiivistäminen mahdollistaa pikaraitiotien, joka lisää joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi. Merellisten alueiden pientaloasutus korostaa alueen omaleimaisuutta. Järkevällä asutuksen kohdistamisella voidaan luoda kaupunkiseudulle sekä hyvät kulkuyhteydet että kattavat lähipalvelut.
Vihreiden mallissa Turun ja Kaarinan kaupunkirakenteen tiivistäminen yhdistetään Turku-Salo -radan lähijunaliikenteeseen. “Joukkoliikenteen toimivuus eri puolilla maakuntaa on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen tekijöistä. Turku-Salo -lähijunaliikenne on Suomessa ainutlaatuista, ja tekee mahdolliseksi pientaloasumisen maaseutumaisessa ympäristössä - ympäristöystävällisesti. Paimio hyötyy Vihreiden mallista merkittävästi”, uskoo Tuomasjukka.
Paimion vihreät kritisoivat rakennetyömallin pohjaksi asetettua 75 000 asukkaan väestönkasvutavoitetta ylimitoitetuksi. “Väestönkasvua tapahtuu, mutta sitä ei pidä repiä maaseudulta ja sen kuntakeskuksista väkisin”, sanoo Tuomasjukka. Rakennemallin vaiheistaminen on myös tärkeää, jotta kuntien taloudellinen kestokyky suhteutetaan väestönkasvuun.
Lisätietoja
Saska Tuomasjukka
Paimion vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
045 6360 601, saska@lapinmaria.fi
—
Taustaa
Turun kaupunkiseudulle laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle. Työn tavoitteena on kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035.
Lisätietoja:
Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Rantanen: p. 0505590116 / elina.rantanen(a)vihreat.fi
Lisätietoa rakennemallista: http://www.turunvihreat.fi/uusi_sivu_20110509170741
LAUSUNTO
Turun seudun vihreiden valtuustoryhmien lausunto Turun seudun rakennemallista 2035
9.5.2011
Turun seudun vihreät valtuustoryhmät pitävät seudun rakennemallityötä tärkeänä ja toivovat, että kuntien kesken päästään yksimielisyyteen siitä, mihin suuntaan seutua lähdetään kehittämään. Vihreiden mielestä keskeistä on, että Turun seudusta tehdään asumisen, infrastruktuurin rakentamisen ja liikkumisen kannalta kestävä, ja että seutu on vetovoimainen sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna.
Esitetyistä rakennemallivaihtoehdoista vihreät katsovat kotilomallin toteuttavan parhaiten näitä tavoitteita. Sopivin malli saataisiin laajentamalla vaihtoehtoa 1A City vaihtoehdon 1B Merikaupunki hyvillä puolilla. City-vaihtoehdossa luodaan ydinkaupunkialueelle ja rannikkovyöhykkeelle tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa hyvin saavutettavat lähipalvelut. Tällä mallilla on mahdollista tavoitella lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkeen ja lähiökeskuksiin perustuvan joukkoliikennekaupunkivyöhykkeen kasvua. Malliin sisältyy pikaraitiotien rakentaminen, mikä lisää joukkoliikenteen käyttöä. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvattamiseksi vihreät ottaisivat Cityn rinnalle myös Naantaliin ja Kaarinaan suuntautuvia osia Merikaupunki-mallista, mikä lisäisi pientaloasumisen vaihtoehtoja ja korostaisi Turun seudun merellistä omaleimaisuutta. Tässä yhdistelmämallissa korostuu seudun vetovoimaisuus merellisenä ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisena alueena.
Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen ja pikaraitiotien rakentamisen lisäksi seudun kehitystyössä pitää varmistaa bussiyhteyksien toimivuus elinvoimaisuuden takaamiseksi eri puolilla seutua. Elinvoimaisuutta tuetaan myös turvaamalla lähipalvelut kuntakeskuksia vahvistamalla. City + Merikaupunki -mallia pitäisi vihreiden mielestä täydentää lisäksi lähijunaliikenteen kehittämisellä Saloon. Kaupunkiseudun kehittymiselle olennaista on myös nopea junayhteys pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, joten Esa-radan toteutuksen on oltava mukana suunnitelmissa.
Vihreät haluavat huomauttaa, että rakennemallivaihtoehtoja esittelevän materiaalin kulkumuotojakauma-arvioinnissa ei ole otettu huomioon pikaraitiotien matkustajamäärää kasvattavaa vaikutusta, mikä on toteutunut kaikilla kaupunkiseuduilla, joille pikaraitiotie on rakennettu. Liikennemallivertailuissa ei ole myöskään huomioitu joukkoliikenteen kustannuksia: nykyisen mustekalamallia muistuttavan seuturakenteen hajanaisuuden vuoksi bussiliikenne on vuosittain raskaasti tappiollista, kun taas kotilomalleihin sisältyvä pikaraitioliikenne kannattaa itse itsensä investointimenojen jälkeen.
Vihreiden mielestä seudun rakennemallityön pohjaksi asetettu 75 000 uuden asukkaan väestönkasvutavoite on ylimitoitettu. Pienemmälläkin väestönkasvulla seudun rakenteen kehittäminen City + Meri-kaupunki -yhdistelmällä höystettynä Saloon suuntautuvalla lähijunaliikenteellä on vihreistä kuitenkin oikea suunta. Rakennemallin vaiheistaminen on tärkeää, jotta kuntien taloudellinen kestokyky suhteutetaan väestönkasvuun.
Kaarinan, Liedon, Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Paimion, Raision, Ruskon ja Turun vihreät valtuustoryhmät
